Valikko Sulje

Oikeusturvaohje

Oikeusturvaohje vammaisille henkilöille ja potilaille

Sosiaalihuollon asiakkaan, KELAN etuushakijan ja terveydenhuollon potilaan oikeusturvaohje
Tämä oikeusturvaohjeistus koskee pääosin vammaisia ja pitkäaikaissairaita heidän hakiessa sosiaalihuollon palveluita ja kelan etuuksia sekä ollessaan potilaana terveydenhuollon yksikössä. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työttömyysturvaan, tapaturmavakuutukseen ja työeläkevakuutukseen perustuvia oikeussuojakeinoja.

Mitä oikeusturva on?
Oikeusturvalla tarkoitetaan niitä keinoja, joita asiakkaalla on käytettävissään oikeuksiensa toteutumisen varmistamiseksi.
Oikeusturvan toteutumista takaavat ennakolliset ja jälkikäteiset keinot. Ennakollista oikeusturvaa ovat mm. menettelysäännökset asian käsittelystä, neuvonta sekä palvelu- ja kuntoutussuunnitelma.

Jälkikäteisen oikeusturvan keinoja ovat muun muassa:
-valitusoikeus
-oikaisu
-muistutus
-hallintokantelu
-hallintoriitamenettely
-tutkintapyyntö ja
-vahingonkorvausmenettely.

Hanki tietoa oikeuksistasi
Paras oikeusturvan tae on se, että asiakas ja potilas tietävät omat oikeutensa. Hanki siis tietoa oikeuksistasi, palveluista, etuuksista, muutoksenhakumahdollisuuksista ja käyvästä hoidosta. Internetissä on saatavilla ainakin Kelan ja Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla luotettavaa tietoa. Hyvä käytännön sosiaaliturvaopas löytyy sivuilta sosiaaliturvaopas.fi.

Sosiaalietuuksien ja -palveluiden hakijan sekä potilaan neuvonta
Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää maksutonta neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Tämä neuvontavelvollisuus koskee muun muassa Kelan ja kunnan työntekijöitä.

Sosiaalihuollon asiakaslain mukainen selvittämisvelvollisuus on laajempi ja sisältää myös asiakkaan oikeuksien ja velvollisuuksien sekä erilaisten vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten selvittämisen. Kuntien sosiaalihuoltoa toteutettaessa on siis annettava laajempaa neuvontaa.

Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan. Selvitystä ei kuitenkaan tule antaa vastoin potilaan tahtoa tai silloin, kun on ilmeistä, että selvityksen antamisesta aiheutuisi vakavaa vaaraa potilaan hengelle tai terveydelle.

Kunnan sosiaaliasiamiehen ja terveydenhuollon yksikön potilasasiamiehen tehtäviin kuuluu neuvonta. Neuvoja saa myös sairaalan kuntoutusohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä sekä potilas- ja vammaisjärjestöiltä.

Palvelu- ja kuntoutussuunnitelma
Kunnan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta.

Potilaalle on tarvittaessa laadittava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tutkimusta, hoitoa tai lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma, josta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu.

Vaadi siis lääkäriltä tai sosiaalityöntekijältä laadittavaksi ajantasainen palvelu- ja kuntoutussuunnitelma. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalla on suuri merkitys, sillä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien avulla voit osoittaa tarvitsevasi muun muassa apuvälineitä, hoitoa, kuntoutusta, tukia ja palveluita. Kunnan tulisi lisäksi varata budjetissa kyseisiä palveluja ja hoitoja varten määrärahoja.

Muistutus
Muistutus on kunnan sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan mahdollisuutena kiinnittää kunnan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon johdon huomio epäkohtaan.

Kunnallisen sosiaalihuollon asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Potilaslaki antaa terveydenhuollon toimintayksikössä terveyden- ja sairaanhoitoon tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömälle mahdollisuuden tehdä kirjallinen muistutus terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle.

Muistutukseen on annettava ratkaisu kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Muistutuksesta annettuun vastaukseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sosiaali- ja potilasasiamiehet auttavat muistutuksen teossa.

Milloin muistutus kannattaa tehdä?
Muistutus kannattavaa tehdä esimerkiksi epäasiallisesta kohtelusta tai hoidosta ja etenkin viranomaisen passiivisuudesta päätöksenteossa tai hoitatakuuajan ylittymisestä. Johtavan viranhaltijan tai toimintayksikön johtajan tai vastuuhenkilön on käsiteltävä muistutus asianmukaisesti ja annettava siihen perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa. Samasta asiasta voi myös kannella kirjallisesti valvontaviranomaiselle, mutta muistutus on tehtävä ensisijaisesti kanteluun nähden. Valvontaviranomainen voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena.

Huomioi kuitenkin se, ettei muistutuksen tekeminen ei rajoita asiakkaan oikeutta hakea muutosta. Se ei myöskään muuta alkuperäistä päätöstä, vaan siihen täytyy hakea muutosta erikseen.

Muista ottaa kopiot
Tehdessäsi hakemusta tai valitusta ota itsellesi aina kopiot kaikista asiakirjoista. On mahdotonta muistella jälkikäteen, mitä hakemukseen on kirjoittanut. Kopiot auttavat asian hoitoa myöhemmin, etenkin jos asiaasi alkaa hoitaa myöhemmin lakimies.

Kirjallinen päätös
Ei ole tavatonta, että päätös hylätään suullisesti, eikä näin ollen valitusosoitusta anneta. Vaadi aina hakemastasi etuudesta tai tuesta aina kirjallinen päätös, jotta saat valitusoikeuden.

Oikaisuvaatimus
Jos haluat hakea muutosta saamaasi kunnan viranhaltijan päätökseen, tee valitusosoituksen mukaisesti oikaisupyyntö 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista sosiaalilautakunnalle tai muulle valitusosoituksessa ilmoitetulle toimielimelle.

Oikaisupyynnön voi tehdä itse vapaamuotoisesti tai Kehitysvammaisten tukiliiton sivuilta löytyvän mallin avulla tai sitä varten voi yrittää saada oikeusaputoimistosta julkisen oikeusavustajan ajan. Jotkut myös ostavat palvelun yksityiseltä lakimieheltä.

Hallintovalitus
Jos kunnan lautakunnan päätös on kielteinen, voit valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen tekemiseen kannattaa hankkia lakimiehen apua. Hallinto-oikeuteen tehtävään valitukseen voi saada valtion kustantaman oikeusavun, mikä tarkoittaa sitä, että yksityisen avustajan, lakimiehen palkkio maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista.

Kielteisestä halllinto-oikeudenpäätöksestä kannattaa aina tarkistaa valitusmahdollisuus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkista siis aina muutoksenhakuohje. Kaikista asioista ei ole mahdollista valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai valittaminen voi vaatia valitusluvan. Myös tässä vaiheessa voi ottaa yhteyttä lakimieheen, joka voi alkaa hoitaa valitusasiaa.

Poikkeukselliset oikeusturvakeinot
Huomioi, että joissakin asioissa on poikkeukselliset oikeusturvakeinot. Tämän vuoksi muutoksenhakuohjeen huolellinen lukeminen on tärkeää ja tarvittaessa lakimieheltä asian varmistaminen kannattaa.

Esimerkiksi lääkärin tekemästä tahdonvastaista hoitoa (mm. mielenterveyspotilaiden, kehitysvammaisten ja päihdehuoltoasiakkaiden pakkohoitoa) koskevasta päätöksestä saa hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen 14 päivänkuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tällöin ei tehdä lainkaan oikaisupyyntöä sosiaalilautakunnalle.

Hallintoriita-asiat
Jos päätöksessä on ilmoitettu, ettei päätökseen saa hakea muutosta, voi muutoksenhaku silti olla mahdollista, mutta poikkeuksellista tietä.

Esimerkiksi lääkäreiden muista kuin tahdonvastaisesta hoidosta tehdyistä hoitopäätöksistä ei voi valittaa normaalia muutoksenhakutietä. Sen sijaan jos kunta tai sairaanhoitopiiri kieltäytyy perustellusta hoidosta tai lääkinnällisenä kuntoutuksena pidettävistä apuvälineistä, voi potilas vaatia hallinto-oikeudessa asian käsittelyä hallintoriita-asiana.

Myös omaishoidontuen sopimusriidat edellyttävät hallintoriita-asian käsittelyä hallinto-oikeudessa.

Hallinto-oikeudessa käsiteltävään hallintoriita-asian käsittelyyn on mahdollista saada myös oikeusapua siten, että voi ottaa yksityisen lakimiehen hoitamaan hallintoriita-asiaa.

Oikeudenkäyntikulut ja -maksut hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen tehtävää valitusta varten voi saada yksityisen lakiavustajan, jonka palkkion maksaa valtio oikeusapupäätöksen mukaisesti joko kokonaan tai osittain.

Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä perittävää oikeudenkäyntimaksua ei peritä muun muassa sosiaaliasioissa ja mielenterveyslakiin liittyvissä asioissa. Yksityistä asianosaista ei myöskään voida velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Käytännössä vammaisen ja pitkäaikaissairaan muutoksenhakijan kuluriski on minimaalinen, joten valitus kannattaa tehdä, jos se on perusteltu. Tiedossani ei ole yhtään päätöstä, jossa vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö olisi määrätty maksamaan kunnan oikeudenkäyntikulut.

Muutoksenhaku Kelan päätöksistä
Kelan useimpia etuuksia (vammaistuki, asumistuki, kuntoutusetuudet ja sairausvakuutus) koskevista päätöksistä voidaan hakea muutosta Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta valittamalla 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai Kelan sivuilta löytyvän mallin avulla tai voit yrittää saada ajan oikeusaputoimiston julkiselta oikeusavustajalta.

Jos olet tyytymätön muutoksenhakulautakunnan päätökseen, voit valittaa siitä 30 päivän kuluessa vakuutusoikeuteen.

Oikeudenkäyntikulut ja -maksut vakuutusoikeudessa
Vakuutusoikeuteen tehtävään valitukseen voi saada valtion kustantaman oikeusavun, mikä tarkoittaa sitä, että yksityisen avustajan, lakimiehen palkkio maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista.

Oikeudenkäynti vakuutusoikeudessa on maksutonta. Yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Käytännössä vammaisen ja pitkäaikaissairaan muutoksenhakijan kuluriski on minimaalinen, joten valitus kannattaa tehdä, jos se on perusteltu.

Kelalla on valituksen saapuessa mahdollisuus tehdä oikaisu omaan päätökseensä, minkä vuoksi valitus toimitetaan aina Kelaan.

Potilasvahingot
Terveyden- ja sairaanhoidossa tapahtuneista potilasvahingoista voi tehdä potilasvakuutusilmoituksen kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingon kärsinyt sai tiedon vahingosta tai hänen olisi pitänyt tietää siitä. Aika ei ala kulua hoitohetkestä, vaan siitä kun vahingon kärsinyt ymmärsi tai hänen olisi pitänyt ymmärtää, että vahinko on seurausta terveyden- ja sairaanhoidosta. Erityisestä syystä korvausta voi vaatia myöhemminkin. Viimeistään korvausta on kuitenkin haettava kymmenen vuoden kuluessa hoidosta.

Lomakkeita potilasvakuutusilmoituksen tekemiseksi ja lisätietoja saa potilasvakuutuskeskuksesta. Potilasasiamiehen tehtävänä on avustaa potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä. Oikeusapua yksityisen avustajan määräyksellä ei potilasvakuutusilmoitusta varten yleensä myönnetä, mutta oikeusaputoimistosta voi mahdollisesti saada neuvontaa ilmoituksen tekoon. Potilasvakuutusilmoituksen teossa riittää kuitenkin lomakkeen täyttäminen sekä oma selostus tapahtumista ja vahingosta, joten useimmat potilaat kykenevät tekemään ilmoituksen itse.

Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen voi hakea muutosta:
-tekemällä kirjallinen oikaisupyyntö Potilasvakuutuskeskukselle
-pyytämällä ratkaisusuositus potilasvahinkolautakunnalta
-nostamalla kanne tuomioistuimessa kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä ja määräajasta. Kanteen nostamista varten voi saada oikeusapua yksityisen avustajan määräyksellä.

Lääkevahingot
Lääkevahinkovakuutus korvaa Suomessa myydyistä tai kulutukseen luovutetuista lääkkeistä käyttäjille aiheutuneita yllättäviä haittavaikutuksia. Lääkevahingosta voi hakea korvausta lääkevahinkovakuutuspoolilta tai Suomen Keskinäiseltä Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä.

Lääkevahinkovakuutuksen korvausjärjestelmä muuttui vuonna 2012. Sitä hoitaa nyt Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö ja kaikki uudet vahinkoilmoitukset tehdään suoraan sille.

Lääkevahinkovakuutuspooli ei ota enää vastaan uusia vahinkoilmoituksia. Poikkeuksena ovat ainoastaan Pandemrix-rokotteesta vuoden 2009 rokotuskampanjan yhteydessä aiheutuneet lääkevahingot. Niiden vahinkoilmoitukset tehdään yhtiömuutoksesta huolimatta edelleenkin Lääkevahinkovakuutuspoolille. Pooli vastaa keskitetysti niiden korvauskäsittelystä ja korvaamisesta vakuutusehtojensa mukaisen vakuutusmäärän puitteissa. Julkisuudessa on alustavasti lupailtu, että valtio tulisi kattamaan korvaukset vakuutusmäärän ylittävältä osin. Pooli jatkaa edelleen myös muiden sen vastuulla olevien, 30.6.2012 mennessä poolille ilmoitettujen vahinkojen korvaustoimintaa niin pitkään kuin vahingoista on maksettavia korvauksia.

Vahinkoilmoituslomakkeita saa Lääkevahinkovakuutuspoolilta tai Suomen keskinäiseltä lääkevahinkovakuutusyhtiöltä. Vahinkoilmoituksen tekemiseen on aikaa kolme vuotta siitä, kun hakija sai tietää lääkkeen aiheuttamasta vahingosta. Korvausvaatimus on kuitenkin esitettävä viimeistään 10 vuoden kuluessa siitä, kun hakija lopetti lääkkeen käytön.

Oikeusapua yksityisen avustajan määräyksellä ei lääkevahinkovakuutusilmoitusta varten yleensä myönnetä. Lääkevahinkovakuutusilmoituksen teossa riittää kuitenkin lomakkeen täyttäminen sekä oma selostus tapahtumista ja vahingosta, joten useimmat potilaat kykenevät tekemään ilmoituksen itse.

Lääkevahinkovakuutuspoolin ja Suomen Keskinäisen Lääkevahinkilovakuutusyhtiön päätökseen voi hakea muutosta:
-tekemällä kirjallinen oikaisupyyntö päätöksen tehneelle.
-pyytämällä Lääkevahinkolautakunnalta lausunto kuuden (6) kuukauden kuluessa siitä kun on saanut tiedon korvauspäätöksestä ja määräajasta. Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiöltä korvausta hakeva voi myös pyytää riippumattomalta korvauslautakunnalta lausuntoa. Lausuntoa on pyydettävä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon korvauspäätöksestä ja määräajasta
-nostamalla kanne tuomioistuimessa kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on saanut kirjallisen tiedon päätöksestä ja määräajasta tai vaihtoehtoisesti saattaa asia ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä. Kanteen nostamista varten voi saada oikeusapupäätöksen yksityisen avustajan määräyksellä.

Muut keinot
Asiakas ja potilas voi tehdä hallintokantelun kanteluviranomaisille: eduskunnan oikeusasiamiehelle, oikeuskanslerille, aluehallintoviranomaiselle tai Valviralle. Kanteluratkaisu ei muuta virkamiehen päätöstä, vaan sitä varten on haettava erikseen muutosta.

Jos virkamiehen voi epäillä syyllistyneen virkarikokseen, voit tehdä tutkintapyynnön poliisille. On varottava kuitenkin syyllistymästä itse väärään ilmiantoon. Tämä keino kannattaa jättää niihin tapauksiin, joissa viranomaisen toiminta näyttää olevan tahallisesti lainvastaista ja se on toistuvaa.

Vahingonkorvauksen vaatiminen kanneteitse yleisessä oikeudessa on myös mahdollista, mutta siihen sisältyy kuluriski. Kanteen nostamista varten voi saada oikeusapupäätöksen yksityisen avustajan määräyksellä.

Uusi hakemus tai pyyntö hoitovaihtoehdoista
Jos kunnan tai Kelan sosiaaliturvapäätös on perustunut puutteelliseen selvitykseen tai epätarkkaan lääkärinlausuntoon, nopein keino saavuttaa oikeusturva on tehdä uusi perustellumpi hakemus ja liittää siihen kattavampi lääkärinlausunto.

Potilas voi myös pyytää uutta arviota hoidostaan. Hän voi myös kieltäytyä tietystä hoidosta ja pyytää hoitoa toisen lääketieteellisesti hyväksyttävän hoitovaihtoehdon mukaisesti.

Muista hakea oikeusapua
Vähävaraisella ja -tuloisella on mahdollisuus saada oikeusapua sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallintotuomioistuimissa tapahtuvaan käsittelyyn.

Oikeusapu tarkoittaa sitä, että kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan kokonaan tai osittain valtion varoilla.

Oikeusavun saantimahdollisuuden voi tarkistaa:
-tekemällä laskelman internetissä: www.oikeus.fi tai
-ottamalla yhteyttä oikeusaputoimistoon tai yksityiseen avustajaan (lakimies tai asianajaja).
Ottamalla yhteyttä Mirva Saloseen sinun ei tarvitse itse tehdä lainkaan oikeusapuhakemusta, vaan me teemme sen sinun puolestasi.

Muista myös, että alle 18-vuotiaan lapsen kohdalla oikeusapua haettaessa lapsen asiaan (vammaisasiat ym) eivät vanhempien tulot vaikuta oikeusavun määrään. Lapsen asiassa valituksen tekeminen lakimiestä käyttämällä tulee silloin yleensä perheelle maksuttomaksi.

Yksityiset avustajat
Voit saada myös yksityisen avustajan hallinto-oikeus-, vakuutusoikeus- tai muuta tuomioistuinkäsittelyä varten. Asiakas voi itse valita, haluaako hän oikeudenkäynnissä avustajakseen julkisen oikeusavustajan vai yksityisen avustajan.

Oikeusapua voi saada oikeusaputoimistosta jo lautakunnalle tehtävää oikaisupyyntöä varten. Ongelmana on julkisen oikeusavustajan vastaanottoaikojen rajallisuus ja oikaisupyynnön tekemisen lyhyt määräaika. Jos olet saanut oikeusaputoimistosta julkisen oikeusavustajan palvelua lautakuntavaiheessa, voit myös myöhemmin vaihtaa yksityiseen avustajaan hallinto- tai vakuutusoikeusvaiheessa ottamalla yhteyttä yksityiseen lakimieheen.

Jos haluat käyttää yksityistä lakimiestä, ota mieluiten yhteyttä sosiaali- ja terveysoikeuteen perehtyneeseen lakimieheen, koska lainsäädännön monimutkaisuus edellyttää erikoistumista. Etevä liikejuristi on harvoin perehtynyt hyvin sosiaali- ja terveysoikeuteen sekä hallintomenettelyyn.

Hyödyllisiä linkkejä:www.sosiaaliturvaopas.fi
www.stm.fi
www.kela.fi
www.oikeus.fi
www.potilasvakuutuskeskus.fi
www.avi.fi
www.oikeusasiamies.fi
www.oikeuskansleri.fi
www.valvira.fi
www.laakevahinkovakuutuspooli.fi
www.laakevahinko.fi

Näiden lisäksi eri vammaisjärjestöillä on hyviä nettisivuja, joihin kannattaa tutustua.