Valikko Sulje

Sovittelut

Työpaikkakiusaamista ja häirintää? Tulehtuneet välit tiimissä? Ratkaisukeskeinen, tieteellisesti tutkittu ja vaikuttavaksi todettu sovittelumenetelmä purkaa ristiriidat ajoissa ja tervehdyttää koko työyhteisöä.

Konflikti tarkoittaa kiistaa, selkkausta, etujen vastakkaisuutta, erimielisyyttä tai ristiriitaa taikka poikkeavien intressien hahmottamista, jotka häiritsevät työn laadukasta suorittamista. Kyse voi olla siitä, että työntekijät ovat erimielisiä siitä, miten työ pitäisi tehdä. Se voi olla myös epäasiallista käyttäytymistä (häirintätilanne) taikka työntekijöiden vakava henkilökemiaongelma.

Kriisiytyneessä ja konfliktoituneessa tilanteessa voi auttaa ulkopuolisen henkilön tekemä tilanteen kartoitus, purku ja sovittelu. Itse sovittelussa sovittelija toimii puolueettomana mahdollistajana ja aktiivisena kuuntelijana. Ulkopuolisen sovittelijan ohjaamana osapuolet saavat aikaan sovinnon, johon sitoudutaan aidosti ja kestävästi. Sovittelija ohjaa aktiivisesti prosessia ja auttaa osapuolia itse löytämään ratkaisun riitaan. Tällöin sovintoratkaisuun myös sitoudutaan paremmin kuin ulkopuolisen ratkaisijan tekemään ratkaisuehdotukseen. Päämenetelmänä sovittelussa on avoin keskustelu, mutta myös toiminnallisia menetelmiä voidaan käyttää apuna.

Restoratiivinen työyhteisösovittelu:

  • auttaa ratkaisemaan ristiriitoja varhaisessa vaiheessa
  • lisää avointa vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja yksilön kompetenssin kokemusta – työhyvinvointia työpaikalla (Pehrman 2010)
  • ennaltaehkäisee riitojen myöhäisestä ratkaisusta aiheutuvia kuluja (esim. sairaspoissaolot, irtisanomiset ja oikeudenkäyntikulut).
  • Kokonaisvaltaisesti hoidetussa sovittelussa kaikki voittavat. Sillä voidaan säästää selkeästi rahaa sairaslomien ehkäisyn kautta sekä myös yhtiön maineen menetys.

Sovittelu aloitetaan sovittelupäätöksen jälkeen alkuinfolla, johon osallistuvat kaikki osapuolet. Sen jälkeen sovittelija haastattelee jokaisen osallistujan kahden kesken. Tämän jälkeen on viikon mittainen tauko, jonka jälkeen pidetään yhteissovittelupäivä. Sovitteluprosessin eteneminen sovintoon tapahtuu noin reilussa viikossa, joten menettely on hyvin nopea tapa ratkaista konflikteja. Seurantatapaaminen pidetään noin 3-6 kuukauden päästä sovinnosta.

Joskus sovittelua on tarkoituksenmukaisinta käyttää muutaman henkilön konfliktin selvittämiseen ilman, että koko työyhteisö osallistuu sovitteluun. Tällöin kyse on restoratiivisesta pienryhmäsovittelusta. Muutaman henkilön konfliktin sovittelu eroaa työyhteisösovittelusta siinä, että sovitteluun ei oteta mukaan koko työyhteisöä. Muutoin prosessi on vastaavanlainen kuin työyhteisösovittelussa. Tämä mahdollistaa hyvin arkojen tilanteiden käsittelyn ilman työyhteisön läsnäoloa. Yleensä pienryhmäsovittelussa on tarve saada käsiteltyä juuri muutaman ihmisen välistä konfliktia. Monessa työyhteisössä ei ole myöskään mahdollista järjestää koko työyhteisön läsnäoloa samanaikaisesti. Ryhmäsovittelu voidaan järjestää myös ennen varsinaista koko työyhteisöä koskevaa sovittelua.

Konsultointi
Kriisityönohjaukselle ja sovittelulle vaihtoehtona on konsultoida asiantuntijaa, joka tukee esimiestä hoitamaan kriisitilanteen itsenäisesti.
Kriisitilanteen konsultaatiossa hyödynnetään erityisesti sovittelijan työlainsäädäntöosaamista.

HINNAT:
150 €+ alv (24 %)/60 min
Pyydä tarjous sovittelukokonaisuudesta: Pyydä tarjous

Lue lisää restoratiivisuudesta ja sovitteluun osallistuneiden kokemuksista.